Syvähenkisiä mietteitä perinteistä ja YO-laketista
Kuvittelemme helposti, että perinteet ovat aina olleet samat ja muuttumattomat. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ajan mukana muuttuvat tavat ja jopa sanat ja niiden merkitykset. Lakin lippa on ollut lippu ja lyyra ollut lyyry ja nyt lakki on laketti.
Nähtyäni jutun YO-laketista, innostuin ja selvittelin ylioppilaslakin historiaa ja sen käyttöä.
Suomessa ylioppilaslakin syntyvuotena pidetään vuotta 1865, jolloin muutamat ylioppilaat teettivät itselleen lakit neiti Maria Grapen ompeluliikkeessä. Vuonna 1870 tuli naisille mahdollisuus valmistua ylioppilaiksi ja päästä opiskelemaan yliopistoon. Tämä kuitenkin sillä ehdolla, että hänellä oli keisarin myöntämä erivapaus, joka vapautti hänet sukupuolensa aiheuttamasta esteestä.
Vuonna 1890 naisylioppilaat ottivat käyttöön oman ylioppilashattunsa, joka muistutti baskeria. Tämä jäi pois käytöstä vuonna 1894.
Näin kuvaa tapahtumaa nimimerkki Moko toukokuun 22 päivänä vuonna 1894 ilmestyneessä Keski-Suomi lehdessä:” Jo jonkun vuoden on naisylioppilaillammekin ollut oma merkkinsä, oma lakkinsa, joka lienee jo tullut tunnetuksi ympäri maan kesäaikana. Se on erityisten naislakkien kaltainen, musta leveä reuna ja valkoinen samettipäällys siinä on, sekä tavallinen ylioppilas-lyyry otsikossa. Niin kuin sanottu, se on ollut naislakin eikä ylioppilaslakin näköinen.
Nyt on saatu enemmän yhdenmukaisuutta, jopa täydellisestikin, sillä tänä keväänä leivotut naisylioppilaat ovat teettäneet itselleen aivan täydellisenylioppilaslakin, semmoisen kuin miehilläkin on. Hitusen matalampi se lienee ja lippu hyvin vähän pienempi, mutta niinhän sen pitääkin, sillä pienempiähän ovat naispäätkin tavallisesti.
— Vaikka ovatkin pienempiä, niin kyllä niihin silti oppia mahtuu, sitä osoittaa sekin, että perjantai-iltana tehtiin ylioppilas eräästä neitosesta, joka noin kuukausi takaperin täytti kuusitoista vuotta ja harvinaisen hyvän arvosanan kuuluu saaneenkin.
”Lopuksi hän kommentoi uutta lakkia seuraavasti:”
— Toiset sanovat, etteivät ne ensinkään sovi naisille, toiset taas kiittävät niitä kerrassaan sopiviksi. Kullakin on oma makunsa. Ei ne minustakaan oikein naisille sovi, ennen kuin he keritsevät pois tuon orjuudenmerkin, hiuspalmikon, sillä miltä se näyttää, että ylioppilaslakin alla roikkuu kauhean pitkä patukka, tai että se lekottaa suuren nutturan juurella.”
Aina 1950-luvulle saakka ylioppilaat pitivät lakkia koko kesäajan.
Nyt on aika muokata perinteitä 2000-luvulle ja laittaa päähän YO-laketti.
Ylioppilaslakkia käytetään nyt vain Vappuna ja juhlatilaisuuksissa, joissa meno on rennompaa kuin menneinä aikoina. Suurin osa Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoista on naisia. Enää ei tarvita naisille keisarin myöntämää erivapautta, joka vapauttaa sukupuolen aiheuttamasta esteestä. Palmikot, patukat ja muut orjuudenmerkit ovat naisten päistä kadonneet.
Kaikki te ihanat naiset, oman elämänne ylioppilaat, joilla pää on pienempi, mutta ajatukset entistä suurempia, kantakaa tästä merkkinä YO-lakettia päässänne.
YO- laketti on myös Facebookissa!
Kommentoi juttua
Kommentoidaksesi tämän sivuston sisältöä, tulee sinun rekisteröityä ja kirjautua sisään.
Ei kommentteja...