Molli vai duuri?
Stanford Research Institutin mukaan "Menestys on riippuvainen 88 % asenteesta ja 12 % opitusta."
Uutisissa oli vanhan havainnon uusi versio: Suomi on mollivoittoinen maa, mutta kansainvälistyessään kirkastuu. Molli tavataan yhdistää synkkyyteen ja ennaltamäärättyyn epäonnistumiseen. Esimerkiksi kun Bob kehoitti olemaan ruokkimatta lamaa niin synkimmät mollit syyttivät väärästä viestistä ja huonosta tavasta ehkäistä asiaa, joka olisi kuitenkin väistämättä tulossa. Sama asia näkyy monen suuren jutun tavoittelussa: “ei onnistu, on kokeiltu – ei toimi, liian vaikeaa – ei meidän väki innostu”. Tuolla asenteella Guggenheim museonkin Helsinkiin saanti kannattaa heti unohtaa. Tähän samaan mollivireeseen sitä virittyy itsekin aika-ajoin ellei joku potkaise henkisesti perseelle. Ihminen syntyy duurissa myönteiseksi ajattelijaksi mutta perimän ja stressin vaikutuksesta kääntyy molliin. Tätä vastaan taistelen, tämän maailman molleille pitää vetää kunnon duurinaurut. Ja jos epäonnistun, niin mukavampaa se on ilon kautta työstää jos vain mahdollista. Myönnän, että se on lapsellista idealismia, mutta olkoon. En luovuta. En ehkä juuri minä mutta muiden mukana sitä voin tehdä pieniä ihmeitä.
Myönteisellä ajattelulla on merkitystä myös liiketoiminnassa. Esimerkiksi myynti-ihmisistä yli puolet epäonnistuu nimenomaan kielteisen asenteensa vuoksi. Se miten innostaa ja tehdä merkityksellisiä tekoja riippuu monta kertaa enemmän asenteesta kuin todellisista esteistä. So "Don't wolly, be happy...ending".
Kommentoi juttua
Kommentoidaksesi tämän sivuston sisältöä, tulee sinun rekisteröityä ja kirjautua sisään.
Tero Ylitalo Thu 20. January 2011
Mollivoittoisuus luo turvaa. Duuristi kun kerran mollahtaa tavoitellessaan jotain keskivertoa suurempaa, saa se mollarin suun voitonriemuiseen ja vahingoniloiseen duuriin.
Käymmä duurissa ain...