blog Mikko Hovi Wed 1. September 2010 Jaa

Markkinointia aatelisten tapaan

Lordi Leverhulme, kuulu markkinointiajattelija, totesi väitetysti, että ”puolet mainonnasta on kuraa, en vain tiedä kumpi puoli”.  Yllättävän monen ajattelussa tämä tuntuu edelleenkin olevan annettu tekijä, jota vastaan on turha pullikoida. Tämä myös selittää ärsyttävien tai pelkästään tyhjänpäiväisten markkinointilähtöjen valtavan määrän.

Mitä jos kuitenkin ottaisi riskin ja kävisi taistoon tuulimyllyjä vastaan? Jospa ottaisi asiakseen markkinoida siten, että hukkaan valuisi, jos ei aivan 0 prosenttia, niin jotain muuta kuin puolet?

Mediaan ilmaantuvissa toimenpiteissä on monesti turhaa täydet 100 %. Merkittävä osa hölmöilystä katoaisi, jos jo ennen suunnittelun käynnistämistä muistaisi kysyä itseltään miksi? Miksi yleensä joku kampanja tai toimenpide tarvitaan, mitä tapahtuisi jos jätettäisiin moinen kokonaan tekemättä? Myykö raha-arvat jouluna siksi, että on kamppis päällä vai siksi, että on joulu?

Ensimmäisen portin läpäisseet kohtaavat vaikeuksia viimeistään tavoiteasetannassa. Jos tavoitteita ei ole tai ne on typerästi asetettu, ei tuloksia voi mitata eikä näin ollen tietää oliko tämä nyt sitä turhaa markkinointia tai mainontaa vaiko mitä. Tavoitteet ilman haluttua muutosta taas ovat markkinointilaiskuutta tyypillisimmillään. Mitä jos puristettaisiin siis ennen suunnittelun käynnistämistä tiimistä irti, mikä on se asia, jota markkinoinnilla yritämme ratkaista.

Tällaiset talonpoikaismarkkinoijan konstit tuskin tuottavat 100 %:sta osumatarkkuutta, eikä ole tarvettakaan. Vaikuttava markkinointi ei koskaan tule olemaan matemaattista optimointia, jossa jokaisen panostuksen tuotto voidaan etukäteen tarkasti ennustaa. Ainoastaan jatkuvasti nykyistä tekemistä haastamalla ja uutta kokeilemalla voi markkinoija edes pysyä paikallaan, saati kehittyä.